Hyvä ja toimiva ilmanvaihto antaa meille:

Terveyttä, Viihtyisyyttä ja Kestävyyttä talon rakenteille !


Liian pieni ilmanvaihto voi ilmetä terveydellisinä haittoina, mukavuushaittoina tai rakenteiden vaurioitumisena. Terveydelliset haitat johtuvat ilman epäpuhtauksista ja ovat yleisimmin allergisia reaktioita.

Mukavuushaittoja ovat mm. hajut ja liiallinen kosteus, joka voi ilmetä esimerkiksi homeen muodostumisena. sekä hajut että kosteus syntyvät toisaalta ihmisestä itsestään, toisaalta ihmisen toiminnoista, kuten ruuanlaitosta tai pyykin pesusta. kosteus voi myös johtaa rakenteiden vaurioitumiseen, kuten lahoamiseen, ruostumiseen tai maalin irtoamiseen.

Liian suuri ilmanvaihto aiheuttaa herkästi vetoa ja talvisaikaan ilman kuivuutta ja energiahukkaa. Asuntoon tulevaa ilmaa ei yleensä lämmitetä, ellei sitä tuoda sisään koneellisen sisäänpuhalluksen avulla. Kylmä tai voimakas ilmavirtaus aiheuttaa vedontunnetta, eniten pienissä asunnoissa, joissa ilmanvaihto on suurin suhteessa asunnon kokoon. Vedon välttämiseksi joudutaan tinkimään jopa tarpeellisestakin ilmanvaihdosta.

Ilmanvaihdon käyttö suurimmalla teholla on tarpeen vain esim. ruoanlaiton ja saunomisen aikaan. Täysi teho aiheuttaa talvella energianhukkaa ja ilman kuivumista. Kuivan ilman on todettu lisäävän alttiutta hengitystiesairauksille ja lisäksi kuivuuden tunne on monille ihmisille tuntuva viihtyisyyshaitta.

Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on välillä 25 - 45%. Useimmat terveet ihmiset sietävät laajemman kosteusalueen, noin 20 - 70% suhteellista kosteutta. Kunnollinen tarpeen mukaan käytettävä ilmanvaihto pitää ilman suhteellisen kosteuden sopivana suurimman osan vuotta ja alentaa epäpuhtauspitoisuudet haitattomalle tasolle.

 

SAATKO TARPEEKSI RAITISTA ILMAA?

Käytä oikein talosi ilmanvaihtojärjestelmää

Kerrostalolla ilmanvaihtojärjestelmän oikealla käytöllä on vielä suurempi merkitys kuin pientaloissa. Koska kerrostalo on korkeampi, on sään ja ulko- ja sisäilmalämpötilojen eron vaikutus paine-eroihin ja ilman virtauksiin suuri. Lisäksi kerrostalolle on ominaista, pilaantuneesta ilmasta voivat kärsiä enemmän muut kuin haitan aiheuttaja.

Korkeassa talossa hormivaikutus saa aikaa sen, että porraskäytävän alaosassa on suurempi alipaine kuin yläosassa, jolloin alakerrosten asunnot voivat olla porraskäytävään verrattuna ylipaineisia ja yläkerrosten asunnot alipaineisia.. Tuuli vielä korostaa paine-eroja tuulen- ja suojan puolen välillä. Seurauksena on, että alakerrosten käryt kulkeutuvat porraskäytävään ja edelleen ylempien kerrosten asuntoihin, mikäli ilmanvaihtojärjestelmä ei pysty pitämään talon painesuhteita sellaisina, että kaikkien asuntojen paine verrattuna porraskäytävän paineeseen on ainakin samanmerkkinen (yli-tai alipaineinen), ja että korvausilma mieluimmin saadaan muualta kuin porraskäytävästä. Joissakin kerrostaloissa on energiansäästösyistä poistoilmajärjestelmä pysäytetty yön ajaksi. Tällöin seurauksena melkein aina on edellä kuvattu ilman ja usein hajujen kulkeutuminen asunnosta toiseen. Kokemus on myös osoittanut, että taloissa, joissa puhallin on pysäytetty, on hyvinkin nopeasti ilmennyt kosteusvaurioita, kuten maalin irtoamista ikkunanpuitteissa ja pesutiloissa. Ilmanvaihtojärjestelmän koneita ei saa pysäyttää, muuta kuin huollon tai mahdollisen korjauksen ajaksi.

Yleinen käytäntö on, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii kellokytkimen ohjaamana puolella teholla öisin ja mahdollisesti myös päivällä, kun suurin osa asukkaista on poissa, ja täydellä teholla vain illalla ja aamulla. Tällä järjestelmällä saadaan keskimäärin tyydyttävä käyttöratkaisu. valitettavasti tehostetun ilmanvaihdon ajoitus ei aina osu yksiin eri ihmisten elämänrytmin kanssa, vaan toivottavaa olisi, että kukin voisi tehostaa ilmanvaihtoa omassa asunnossa oman tarpeen mukaan.

Yksilöllinen ilmanvaihdon tehostus on jo mahdollista liesikupuun tai poistoilmaventtiiliin vaikuttavalla ajastimen avulla. Tämä toiminne ei sovellu kerrostaloon, jossa on keskusilmanvaihtojärjestelmä.

 

Ilmanvaihto vähentää epäpuhtauksia

Sisäilmaan erittyy eri lähteistä epäpuhtauksia, joista eniten julkisuutta ovat saaneet formaldehydi, radon, hiilidioksidi, pölyt, ruoankäryt ja tupakansavu.

Hiilidioksidi (CO2 ) on epäpuhtaus, jonka tärkein kohde on ihminen. Sen katsotaan yleensä aiheuttavan vain mukavuushaittoja. Jatkuva korkea CO2 pitoisuus (yli 0,4%), voi kuitenkin aiheuttaa myös terveydellistä haittaa. Tutkimusten mukaan tämä pitoisuus makuuhuoneessa ylittyy helposti, jos ilmanvaihto on puutteellinen. Ilmanvaihdon tarvetta arvioidessa CO2 -pitoisuus toimii hyvänä mittarina.

Formaldehydia ilmassa ei ole suinkaan täysin poistettu haitta, vaikka viime vuosina kohua herättänyt lastulevyn formaldehydin eritys jo pystytään hallitsemaan. Formaldehydin lähteitä on useita, kuten tupakka, liimatut puutuotteet, kuten liimapuu, parkettilakat ja kalusteet sekä pinnoitemateriaalit. Myös kodin tekstiilit voivat erittää jonkin verran formaldehydiä. Oireina voi olla hengitystieärsytys, astma, silmä-ärsytys, päänsärky ym. Eri ihmisten herkkyys formaldehydin vaikutuksille on hyvin erilainen.

Biologiset pölyt joihin voidaan lukea mm. bakteerit, sieni-itiöt, siitepölyt, pölypunkit ja kotieläimistä irtoava pöly. Tärkein sisäilman bakteerilähde on ihminen. Muita ovat lemmikkieläimet ja ulkoilma.

Sieni-itiöt tulevat kesällä pääasiassa ulkoa, mutta talvella lähteinä voivat olla esim. kukkaruukut tai kosteat rakenteet. Riittävää hoitoa ja huoltoa vaille jääneet ilmankostuttimet voivat olla sekä sieni-itiö että bakteerilähteenä. Siitepölyt tulevat ulkoilmasta, kun taas pölypunkit tulevat pääasiassa vaatteista, erityisesti vuodevaatteista ja huonekaluista. Pölypunkki on Suomessa harvinainen, se ei normaalisti elä kuivan talven yli. Biologisten pölyjen esiintyminen ja haitat liittyvät korkeaan ilman suhteelliseen kosteuteen ja niiden terveydelliset haitat ilmenevät yleensä allergisena nuhana tai astmana, joskus myös ihottumana tai infektiona.

 

EPÄILE HOMETTA ! 

  • jos talossasi on ollut kosteusvaurio
  • jos talossasi on tunkkainen, maakellarimainen haju
  • jos ilmanvaihto on huono ja sisäilma kosteaa
  • jos rakenteiden pinnoilla on tummia pisteitä
  • jos seinäpinnoitteessa on kosteusläikkiä
  • jos tapetti on paikoin muuttanut väriä
  • jos tapetti, maali, kaakelit tai muovimatto irtoaa
  • jos laatoituksen saumat tummuvat
  • jos parketti tummuu paikoitellen
  • jos muurahaiset viihtyvät sisätiloissa
  • jos kylmään nurkkaan tiivistyy huurretta tai ikkunat ovat koko ajan huurteessa
  • jos sinulla on toistuvasti flunssa, poskiontelotulehdus, silmien ärsytystä, hengitysvaikeuksia.
  • Selittämätön kuumeilu saattaa olla homeen aiheuttama oire

 

MITÄ ASUKKAAN TULISI TIETÄÄ ILMANVAIHDOSTA

HYVÄ ILMANVAIHTO ON MUISTETTAVA JO RAKENNUSVAIHEESSA

-parketti onnistuu myöhemminkin...

Harva asia rakentamisessa vaikuttaa viihtyvyyteen ja terveyteen yhtä voimallisesti kuin sisäilma. Rakentajan pitää hyväksyä ajatus, että hyvään sisäilmaan kannattaa investoida. Ilmanvaihtoa on vaikea korjata jälkeenpäin, jos se on suunniteltu tai rakennettu virheellisesti.

Ilmanvaihtolaitoksen säätöjä ei tulisi itse muuttaa. Vain keskitetty, asiantuntijan tekemä perussäätö ilmavirtojen mittauksineen voi pitää sekä oman, että naapurien ilmanvaihdon oikeana.

Keittiöiden poistoventtiilit ja liesikuvun suodattimet tulee puhdistaa säännöllisesti. Laitetoimittajilta tulee saada käyttö- ja puhdistusohjeet joka kotiin.

Ikkunatuuletusta lämmityskautena tulisi käyttää harkitusti. Muutaman minuutin pikatuuletus yleensä lämmityskaudella riittää.
Kesällä, kun lämmitys ei ole käytössä, voi tuulettaa runsaamminkin.

Asukkaiden tulisi tietää ilmanvaihtopuhaltimen täyden ja osatehon käyttöajat.

Havaituista, etenkin jatkuvista tai toistuvista puutteista ja virhetoiminnoista on syytä ilmoittaa kiinteistön hoitajalle.
Tavallisimpia huomautusten aiheita ovat:

  • Käyttöajat eivät pidä paikkansa (etenkin vanhemmissa laitoksissa).Tämän huomaa esimerkiksi ilmanvaihdon ollessa iltamyöhällä normaalia äänekkäämpi tai kärynpoiston aamulla normaalia heikompi.
  • Hajuja leviää huoneistoon (ruoankäryt, WC-hajut)
  • Ikkunat huurtuvat talvella
  • Tiiviin rakennuksen ongelmat: ilmaa ei riitä makuuhuoneisiin; ovien avaaminen vaikeaa täyden tehon aikana
  • Epätavalliset äänet ilmanvaihtoventtiileistä (ovat merkkinä puhaltimen kulumisvioista tai tärinästä)



ILMANVAIHTOLAITTEISTON PUHDISTUS EHKÄISEE TULIPALON

Suomen Palo- ja pelastustoimintalaki edellyttää ilmanvaihtolaitteiden puhdistamista ja säännöllistä huoltoa.
pölyiset laitteet lisäävät tulipaloriskiä ja helpottavat palon leviämistä rakennuksessa.

Ravintoloiden ja laitoskeittiöiden sekä tehtaiden ilmanvaihtojärjestelmät vaativat huoltoa kerran vuodessa.
Sen sijaan sairaalat, vanhainkodit ja hotellit sallivat harvemman puhdistusvälin; joka viides vuosi riittää.
Kaikkien muiden tilojen laitteistot on muistettava huoltaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa.

Kolmivaiheinen huolto

1. Tarkastus. 2. puhdistus. 3. Puutteiden korjaus.

Tarkastuksen yhteydessä selvitetään, mitkä ilmanvaihtolaitteiston osat huolletaan ja säädetään. Tämän jälkeen laitteistot puhdistetaan, ilmanvaihtokanavien tiiviys varmistetaan ja palorajoittimien toiminta tarkastetaan.
Lopuksi puhdistustyöstä laaditaan pöytäkirja kolmena (3) kappaleena; yksi rakennuksen omistajalle tai haltijalle, toinen puhdistajalle ja kolmas paloviranomaisille.

PÖYTÄKIRJA
PUHDISTUSPÖYTÄKIRJAN KAKSITOISTA KOHTAA
  1. MINKÄ RAKENNUKSEN ILMANVAIHTOLAITTEISTON ON PUHDISTETTU
  2. KUKA LAITTEISTON ON PUHDISTANUT
  3. HUOLLON AJANKOHTA
  4. HUOLLON LAAJUUS
  5. KÄYTETYT PUHDISTUSMENETELMÄT
  6. HAVAITUT PUUTTEET JA TEHDYT KORJAUKSET
  7. PALORAJOITTIMIEN TARKISTUS JA NIILLE TEHDYT TOIMENPITEET
  8. PALOERISTEIDEN KUNTO
  9. ILMANVAIHTOKANAVIEN TIIVIYS
  10. PUHDISTAJAN ALLEKIRJOITTAMA VAKUUTUS TYÖNSÄ HUOLELLISUUDESTA JA LAITTEISTON TURVALLISUUDESTA
  11. KETKÄ OVAT TARKASTANEET HUOLLON JA MILLOIN
  12. TYÖN TILAAJAN HYVÄKSYNTÄ
Poistamalla pölyt ilmanvaihtolaitteista lisäät työ- ja oleskelutilojesi turvallisuutta.
Ja turvallisuuteen panostaminen kannattaa aina !
ilmastointimega logo

Pyydä tarjous